Hyvinvointitaloudessa talousarvio tehdään ihmisten ehdoilla

Perinteinen tapa tehdä talousarviota on rakentaa kokonaisuutta luvut edellä. Keväisin kaupunginhallitus on käsitellyt talousarviokehystä, jossa ensin lyödään lähinnä talouden lukujen raamit paikoilleen.

Tämän jälkeen toiminta sopeutetaan lukujen sisälle. Jos joku toiminta ei mahdu talouden kehikkoon, joudutaan se karsimaan pois, rahoittamaan lainalla tai verojen korotuksella. Näin yksinkertaistetusti.

Entä jos rakentaisimmekin talousarvion täysin toiselta pohjalta, hyvinvointitalouden ehdoilla? Hyvinvointitaloutta on määritelty mm. Suomen Sosiaali- ja terveys ry – Sosten toimesta siten, että siinä ”toiminnan päämäärä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen sekä turvaaminen.”  Erilaisia hyvinvoinnin osa-alueita ovat mm. riittävä terveys, riittävä toimeentulo, sosiaaliset suhteet, luottamus itseensä ja yhteisöönsä sekä osallisuus. Olisiko talousarviota mahdollista rakentaa ihmisten hyvinvointi edellä?

Ensin olisi tietenkin oltava tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tähän Lahden hyvinvointikertomus antaa hyvän pohjan. Hyte-mittarit eivät ole Lahden kannalta kaikilta osin kovin suotuisia. Päihteiden käytön yleisyys, mielenterveysongelmat, yksinäiseksi itsensä tuntevat, liikkumattomat jne. Erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta on jo paljon tietoa. Jospa talousarvio rakennettaisiinkin siten, että pohdittaisiin ensin kaikki ne toimenpiteet, joilla vaikuttavimmin tuotetaan ihmisille hyvinvointia, ja sen jälkeen rakennetaan talousarvion luvut sen mukaisesti?

Olisiko talousarviota mahdollista rakentaa ihmisten hyvinvointi edellä?

Hyvinvointitalouden investoinnit ovat panostuksia ihmisten hyvinvointiin. Nämä investoinnit voivat olla hyvin monenlaisia taloudellisista toimintaedellytyksistä henkiseen hyvinvointiin. Hyvinvointiin investoiminen tuo panostuksen takaisin, mutta sitä pitää tehdä pitkäjänteisesti. Ehkäpä uudenlainen talousarvion rakentaminen voisi toimia tässä ajurina?

Hyvinvointi vaatii investointeja, ja ne pitää tehdä nyt. Korona-aika on lisännyt hyvinvointivelkaa eikä ihmisten hyvinvointia saa jättää jonoihin odottamaan parempia aikoja. Talousarvio on täynnä arvovalintoja. Yhtenä esimerkkinä toimii nuorten pahoinvointi: hyte-indeksi näyttää, että nuorten ahdistus on lisääntynyt.

Tutkitusti on todettu, että ahdistusta vähentävät kouluilla olevat koulunuorisotyöntekijät, kuraattorit ja psykologit. Tällä hetkellä 100 lasta ja nuorta ei pääse kuraattorin vastaanotolle 7 päivän sisällä akuuteissa asioissa. Johtopäätös: palkkaamme lisää koulukuraattoreita, jotta nuoret saavat nopeasti ajan ja pääsevät purkamaan ahdistustaan, heille saadaan ripeästi heidän tarvitsemansa apu. Palkkakustannuksiin laitetut eurot tulevat moninkertaisena takaisin nuorten lisääntyneenä hyvinvointina.

Sirkku Hildén

45-vuotias terveydenhoitaja Lahdesta Lue lisää ehdokkaasta

Hyvinvointivaltion kohtalonhetki

Sunnuntaina 23. päivä tammikuuta tehdään historiaa. Ensimmäistä kertaa Suomen 115-vuotisessa vaalihistoriassa valitaan erilliset aluevaltuutetut päättämään sosiaali- ja terveyspalveluista. Samalla eräänlaiseen päätökseen tulee vuosikymmeniä jatkunut...

Pidetään järjestöt mukana uudistuksessa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kuntien että tulevien hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. Tämä on tehtävä laaja-alaisesti yhteistyössä kolmannen sektorin sekä asukkaidensa kanssa. Sosiaali- ja terveysalan...

Valta vaaleissa valituille päättäjille

Uudessa aluehallintomallissa ei voida mennä pienten klikkien hallitsemaanpäätöksentekoon. Valta on säilytettävä vaaleilla valitulla valtuustolla ja senpäättämillä toimielimillä. Tulevissa aluevaaleissa valittavan aluevaltuuston ensimmäinen ja ehkä...

Tutustu ehdokkaisiin

Kimi Uosukainen

25-vuotias opiskelija ja hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunnan pj

Lue lisää

Heikki Moilanen

Olen Heikki Moilanen. Kahden jo aikuisen lapsen isä. Järjestöaktiivi.

Lue lisää

Inga-Maija Hyppölä

Aktiivinen toimija ja edunvalvoja. Kulttuuria ja liikuntaa harrastava mummo.

Lue lisää

Janne Virtanen

Lahtelainen lääkäri, luottamusmies ja sivistyslautakunnan jäsen

Lue lisää

Marjut Hakala

Perushoitaja, pääluottamusmies

Lue lisää

Mika Kari

Hyvä Päijät-Häme

Lue lisää

Minna Lampinen

Sosionomiopiskelija, leijonaemo, kaupunginvaltuutettu

Lue lisää

Neea Similä

Tekniikkaa ja taloutta sopivassa suhteessa

Lue lisää

Pekka Komu

Maakuntahallituksen puheenjohtaja ja Lahden kaupunginvaltuuston 3. vpj.

Lue lisää

Sami Korkiakoski

Sami Korkiakoski - ruohonjuuritason ihmisyyttä!

Lue lisää

Sirkku Hildén

45-vuotias terveydenhoitaja Lahdesta

Lue lisää

Ville Kirkonpelto

34-vuotias aviomies, palveluyksikön johtaja sekä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan jäsen

Lue lisää

Maria Mäkynen

32-vuotias koulutuksen asiantuntija, sivistyslautakunnan pj ja tasa-arvon puolustaja

Lue lisää