Hyvinvointitaloudessa talousarvio tehdään ihmisten ehdoilla

Perinteinen tapa tehdä talousarviota on rakentaa kokonaisuutta luvut edellä. Keväisin kaupunginhallitus on käsitellyt talousarviokehystä, jossa ensin lyödään lähinnä talouden lukujen raamit paikoilleen.

Tämän jälkeen toiminta sopeutetaan lukujen sisälle. Jos joku toiminta ei mahdu talouden kehikkoon, joudutaan se karsimaan pois, rahoittamaan lainalla tai verojen korotuksella. Näin yksinkertaistetusti.

Entä jos rakentaisimmekin talousarvion täysin toiselta pohjalta, hyvinvointitalouden ehdoilla? Hyvinvointitaloutta on määritelty mm. Suomen Sosiaali- ja terveys ry – Sosten toimesta siten, että siinä ”toiminnan päämäärä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen sekä turvaaminen.”  Erilaisia hyvinvoinnin osa-alueita ovat mm. riittävä terveys, riittävä toimeentulo, sosiaaliset suhteet, luottamus itseensä ja yhteisöönsä sekä osallisuus. Olisiko talousarviota mahdollista rakentaa ihmisten hyvinvointi edellä?

Ensin olisi tietenkin oltava tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tähän Lahden hyvinvointikertomus antaa hyvän pohjan. Hyte-mittarit eivät ole Lahden kannalta kaikilta osin kovin suotuisia. Päihteiden käytön yleisyys, mielenterveysongelmat, yksinäiseksi itsensä tuntevat, liikkumattomat jne. Erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta on jo paljon tietoa. Jospa talousarvio rakennettaisiinkin siten, että pohdittaisiin ensin kaikki ne toimenpiteet, joilla vaikuttavimmin tuotetaan ihmisille hyvinvointia, ja sen jälkeen rakennetaan talousarvion luvut sen mukaisesti?

Olisiko talousarviota mahdollista rakentaa ihmisten hyvinvointi edellä?

Hyvinvointitalouden investoinnit ovat panostuksia ihmisten hyvinvointiin. Nämä investoinnit voivat olla hyvin monenlaisia taloudellisista toimintaedellytyksistä henkiseen hyvinvointiin. Hyvinvointiin investoiminen tuo panostuksen takaisin, mutta sitä pitää tehdä pitkäjänteisesti. Ehkäpä uudenlainen talousarvion rakentaminen voisi toimia tässä ajurina?

Hyvinvointi vaatii investointeja, ja ne pitää tehdä nyt. Korona-aika on lisännyt hyvinvointivelkaa eikä ihmisten hyvinvointia saa jättää jonoihin odottamaan parempia aikoja. Talousarvio on täynnä arvovalintoja. Yhtenä esimerkkinä toimii nuorten pahoinvointi: hyte-indeksi näyttää, että nuorten ahdistus on lisääntynyt.

Tutkitusti on todettu, että ahdistusta vähentävät kouluilla olevat koulunuorisotyöntekijät, kuraattorit ja psykologit. Tällä hetkellä 100 lasta ja nuorta ei pääse kuraattorin vastaanotolle 7 päivän sisällä akuuteissa asioissa. Johtopäätös: palkkaamme lisää koulukuraattoreita, jotta nuoret saavat nopeasti ajan ja pääsevät purkamaan ahdistustaan, heille saadaan ripeästi heidän tarvitsemansa apu. Palkkakustannuksiin laitetut eurot tulevat moninkertaisena takaisin nuorten lisääntyneenä hyvinvointina.

Sirkku Hildén

45-vuotias terveydenhoitaja Lahdesta Lue lisää ehdokkaasta

Heikomman puolella oleva optimisti

Sirkku Hildén on sote-asioiden suvereeni osaaja, mutta myös paljon muuta: joustava kehittäjä, kotiseudun väkevä puolustaja sekä laulava popkorniahmatti. Mitkä ovat sinulle tärkeimmät asiat politiikan...

Turvallisen Suomen tekijä

Kansanedustaja Mika Kari kertoo, että me kaikki kohtaamme elämässämme tilanteita, joista emme selviä yksin. Siksi hänestä on tärkeää rakentaa yhdessä kaikille turvallista Suomea. Olkoon...