Hyvinvointitaloudessa talousarvio tehdään ihmisten ehdoilla

Perinteinen tapa tehdä talousarviota on rakentaa kokonaisuutta luvut edellä. Keväisin kaupunginhallitus on käsitellyt talousarviokehystä, jossa ensin lyödään lähinnä talouden lukujen raamit paikoilleen.

Tämän jälkeen toiminta sopeutetaan lukujen sisälle. Jos joku toiminta ei mahdu talouden kehikkoon, joudutaan se karsimaan pois, rahoittamaan lainalla tai verojen korotuksella. Näin yksinkertaistetusti.

Entä jos rakentaisimmekin talousarvion täysin toiselta pohjalta, hyvinvointitalouden ehdoilla? Hyvinvointitaloutta on määritelty mm. Suomen Sosiaali- ja terveys ry – Sosten toimesta siten, että siinä ”toiminnan päämäärä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen sekä turvaaminen.”  Erilaisia hyvinvoinnin osa-alueita ovat mm. riittävä terveys, riittävä toimeentulo, sosiaaliset suhteet, luottamus itseensä ja yhteisöönsä sekä osallisuus. Olisiko talousarviota mahdollista rakentaa ihmisten hyvinvointi edellä?

Ensin olisi tietenkin oltava tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tähän Lahden hyvinvointikertomus antaa hyvän pohjan. Hyte-mittarit eivät ole Lahden kannalta kaikilta osin kovin suotuisia. Päihteiden käytön yleisyys, mielenterveysongelmat, yksinäiseksi itsensä tuntevat, liikkumattomat jne. Erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta on jo paljon tietoa. Jospa talousarvio rakennettaisiinkin siten, että pohdittaisiin ensin kaikki ne toimenpiteet, joilla vaikuttavimmin tuotetaan ihmisille hyvinvointia, ja sen jälkeen rakennetaan talousarvion luvut sen mukaisesti?

Olisiko talousarviota mahdollista rakentaa ihmisten hyvinvointi edellä?

Hyvinvointitalouden investoinnit ovat panostuksia ihmisten hyvinvointiin. Nämä investoinnit voivat olla hyvin monenlaisia taloudellisista toimintaedellytyksistä henkiseen hyvinvointiin. Hyvinvointiin investoiminen tuo panostuksen takaisin, mutta sitä pitää tehdä pitkäjänteisesti. Ehkäpä uudenlainen talousarvion rakentaminen voisi toimia tässä ajurina?

Hyvinvointi vaatii investointeja, ja ne pitää tehdä nyt. Korona-aika on lisännyt hyvinvointivelkaa eikä ihmisten hyvinvointia saa jättää jonoihin odottamaan parempia aikoja. Talousarvio on täynnä arvovalintoja. Yhtenä esimerkkinä toimii nuorten pahoinvointi: hyte-indeksi näyttää, että nuorten ahdistus on lisääntynyt.

Tutkitusti on todettu, että ahdistusta vähentävät kouluilla olevat koulunuorisotyöntekijät, kuraattorit ja psykologit. Tällä hetkellä 100 lasta ja nuorta ei pääse kuraattorin vastaanotolle 7 päivän sisällä akuuteissa asioissa. Johtopäätös: palkkaamme lisää koulukuraattoreita, jotta nuoret saavat nopeasti ajan ja pääsevät purkamaan ahdistustaan, heille saadaan ripeästi heidän tarvitsemansa apu. Palkkakustannuksiin laitetut eurot tulevat moninkertaisena takaisin nuorten lisääntyneenä hyvinvointina.

Sirkku Hildén

44 vuotias äiti, terveydenhoitaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lue lisää ehdokkaasta

Koronan jälkeinen Lahti tarvitsee reiluja ja edistyksellisiä rakentajia – meitä demareita

Ensimmäiset kuntavaalien äänestyslipukkeet leimataan tänään. Lahtelaiset käyvät vaaliuurnille poikkeuksellisessa tilanteessa raskaan koronavuoden jälkeen. Ilmassa on kuitenkin jo toivoa paremmasta –  normaalimmasta kesästä ja yhteiskunnan...

Nuorten maksuton ehkäisy on sukupolvikysymys

Poliittinen ristiveto jatkuu koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista jokaiselle alle 25-vuotiaalle päijät-hämäläiselle. Viimeisimmässä asian käsittelyn käänteessä Lahden kaupunginhallitus päätti oikeistopuolueiden esityksestä muuttaa Lahden kantaa asiaa...

Liikunnan edistäminen Lahdessa

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina. Maineen ovat tuoneet ennen kaikkea isot talviurheilutapahtumat useine maailmanmestaruuskisoineen pohjoismaisissa hiihtolajeissa. Mainetta ovat tuoneet tietenkin myös Salppurin kisat, jotka WC -statuksineen...

Tutustu ehdokkaisiin

Kimi Uosukainen

25-vuotias opiskelija, sivistyslautakunnan jäsen ja Työväenyhdistyksen pj

Lue lisää

Heikki Haaraoja

Heikki Haaraoja. Liikuntapaikkamestari, jalkapallovalmentaja, pienyrittäjä

Lue lisää

Heikki Moilanen

Pitkäjänteistä päätöksentekoa

Lue lisää

Inga-Maija Hyppölä

Aktiivinen ikäihmisten puolesta puhuja. Liikuntaa ja eri muodoissa kulttuuria harrastava mummo.

Lue lisää

Janne Nurminen

Olen uusille asioille avoin ja muutosta pelkäämätön.

Lue lisää

Janne Virtanen

Lahtelainen lääkäri

Lue lisää

Jetta Laakso

Työtä pelkäämätön ja vastuuntuntoinen vaikuttajanainen Nastolasta

Lue lisää

Johanna Tuliainen

Johanna on kasvatus- ja ohjausalan lehtori, erityslapsen äiti.

Lue lisää

Antti Toijanaho

Lahtelainen aktiivinen yhdistystoimija, varatyösuojeluvaltuutettu

Lue lisää

Marjut Hakala

Perushoitaja, pääluottamusmies

Lue lisää

Mika Kari

Hyvä Lahti

Lue lisää

Minna Lampinen

3 lapsen äiti, sosionomiopiskelija ja Lahden kaupunginvaltuutettu.

Lue lisää

Neea Similä

Tekniikkaa ja taloutta sopivassa suhteessa

Lue lisää

Pekka Komu

Olen SDP:n valtuustoryhmän pj. ja ammatiltani liiketoimintakehittäjä.

Lue lisää

Pertti Vartiainen

Liikunnanopettaja, nyt yrittäjä. Koulutuksen ammattilainen ja Kisapuisto-aktivisti.

Lue lisää

Reijo Toroskainen

Olen Reijo 52 vuotta

Lue lisää

Roosa Rusanen

27-vuotias, pian kahden lapsen äiti Nastolasta.

Lue lisää

Sami Korkiakoski

Sami Korkiakoski - ruohonjuuritason ihmisyyttä!

Lue lisää

Sara Etola

Lahtelainen 33-vuotias kahden pienen lapsen äiti

Lue lisää

Seppo Koskinen

Olen entinen leipuri, pitkä kokemus kuntapolitiikasta, ihminen ihmisten asialla.

Lue lisää

Sirkku Hildén

44 vuotias äiti, terveydenhoitaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lue lisää

Susanna Soppi

Mukana, sydämellä.

Lue lisää

Venla Räty

Venla Räty, nuorten, vanhusten ja yrittäjien asialla

Lue lisää

Ville Kirkonpelto

Terveydenhuollon ja johtamisen asiantuntija

Lue lisää

Maria Mäkynen

32-vuotias koulutuksen asiantuntija, sivistyslautakunnan pj ja tasa-arvon puolustaja

Lue lisää