Kisapuisto ja liikuntapaikat

Kaupungin sydämessä oleva kisapuiston urheilualue rakentui vuoden 1952 olympia areenaksi jalkapalloon. Se liikuttaa päivittäin tuhansia lahtelaisia aina juniorista vaariin.

Alueella sijaitsee jalkapallostadionin lisäksi pesäpallokenttä, joka jäädytetään talvisin luisteluareenaksi perinteisin keinoin. On harjoitustekonurmikenttä sekä koripallokenttä, joka onkin nuorison todella suosima kesäisin. Lisäksi on tennis- ja padel-kenttiä sekä beachvolley-kenttiä. Kisapuiston tennishallin viereistä hiekka-aluetta käyttää taas lahtelaisia laajasti liikuttava Kortteliliiga omissa suosituissa lajeissaan ,kuten esim. mölkyssä.

Kaupunki ja sen keskusta kehittyy tulevaisuudessa mitä enemmissä määrin Ranta-kartanon alueen ympärille. Kisapuiston kehittäminen on myös vääjäämättä edessä.

Jalkapallostadionia on kehitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Isoimpia remontteja ovat olleet stadionin valot ja stadionin aurinkokatsomo, joka rakennettiin uudestaan. Näiden lisäksi kentän pinta uusittiin nurmesta tekonurmeksi, jotta se palvelisi ympärivuotisesti paremmin palloilukansaa. Lisäksi Lahden Tennis ja Squash -keskus rakennutti alueelle kaksi ulkoilma padel-kenttää. Ne sopivat alueelle hyvin ja ovat olleetkin hyvin suosittuja varausten suhteen.

Kaupunki ja sen keskusta kehittyy tulevaisuudessa mitä enemmissä määrin Ranta-kartanon alueen ympärille. Kisapuiston kehittäminen on myös vääjäämättä edessä. Jalkapallostadion ei nykymuodossaan täytä kansallisen pääsarjan Veikkausliigan olosuhdevaatimuksia. Mielestäni Lahti ansaitsee jalkapallostadionin ja tekojääalueen. Näiden yhteen saattamisesta keskeisen sijainnin lisäksi on saatavissa myös synergiaetuja energiansäästönä.

Kisapuiston kehittämissuunnitelmat ovat viimeisen 6 vuoden aikana olleet tapetilla ja monenmoista esitystä on tullut jalkapallostadionin myötä. Viimeisen vuoden aikana keskustelu ja suunnitelmat ovat konkretisoituneet. Talvella 2021 kaupunginvaltuuston edustajilla olikin pöydällä punnittavana lahtelaisten urheiluvaikuttajien ja arkkitehti Pokko Lemminkäisen kokoama alueenkehityssuunnitelma. Uefa3 -kategorian jalkapallostadion sosiaali- ja pukuhuonetiloineen ja tekojään sekä kaksi pesäpallokenttää sisältänyt suunnitelma 12,2 miljoonan euron kustannus arviolla.

Mielestäni molemmat ehdotukset ja suunnitelmat olivat hieman kankeita

Pöydällä oli myös Spatium oy:n suunnitelma uudesta pääkatsomosta sosiaali- ja pukuhuonetiloineen sekä vanhan huolto- ja pukuhuonerakennuksen remontoimisesta. Spatiumin Uefa2 -kategorian ehdotelman hinnaksi oli arvioitu noin 10,5 miljoonaa euroa.

Mielestäni molemmat ehdotukset ja suunnitelmat olivat hieman kankeita. Olisin halunnut nähdä ripauksen enemmän kunnianhimoa stadion rakennelmissa ja sisällöissä. Toki jotain hyvääkin niissä oli, mutta ne olivat yllättävän kalliita ja vuosittaisia käyttökustannuksia ei sen kummemmin tuotu esille.

Mielestäni pitäisi oikeasti miettiä syvintä kysymystä, kun lähdetään rakentamaan ja suunnittelemaan jalkapallostadionia. Kenelle ja mihin tarpeisiin stadion tehdään? Jotta se voitaisiin tehdä lähes kerralla oikein ja se on toimiva ja huomioi tarpeet. Mielestäni on selvää, että jalkapallostadion on syytä tehdä Uefa3 -kategorian mukaisesti, jotta se palvelee tämänhetkisiä ja tulevaisuuden tarpeita.

Ennen kuin jalkapallostadionin osalta tehdään syksyllä 2021 päätöksiä, olisiko Lahdellekin parasta vielä kuitenkin järjestää Kisapuiston alueesta avoin arkkitehtikilpailu esim. Aalto Yliopiston opiskelijoille. Sieltä voisi olla irrotettavissa liikuntapaikkarakentamisen viimeiset trendit, joita emme ehkä näe näin paikallisin silmin näe aluetta katsottaessa. Voisimmeko saada arkkitehtikilpailutuksen kautta vinkkejä kestävään kehitykseen, rakentamismateriaaleihin ja energiansäästöihin rakentamis- ja käyttökustannusten osalta?

Kilpailu tulisi toteuttaa siten, että selkeä takaraja olisi talvella 2022 tai syksyllä 2022. Tällöin meillä olisi hyvä kokonaisuus ja rakentamissuunnitelma kasassa, jotta päätöksiä voitaisiin tehdä ja rakentamiseen ryhtyä. Stadionia kun tehdään seuraavaksi 50 vuodeksi, sen tulee olla myös kaikin puolin toimiva. Sitä ennen on myös tärkeää selvittää, minkälaista tukea on saatavissa hankkeelle opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Palloliitolta sekä EU:n elvytysrahastosta.

Liikuntapaikkojen osalta Lahden tulisi tulevaisuudessakin keskittyä niiden rakentamiseen koulujen välittömiin yhteyteen sekä panostaa niiden huoltoon ja kunnossapitoon. Liikuntakipinä pitäisi saada syttymään lapsiin ja nuoriin jo varhaisessa vaiheessa, jotta se kantaisi läpi elämän. Näin onkin tehty esim. Kärpäsen, Jalkarannan sekä Liipolan ja Länsiharjun koulujen pihojen ja kenttien osalta, mitkä ovatkin onnistuneet hienosti. Kivimaan koululla rakentamistyö on kesken. Seuraavaksi näkisin Ahtialan koulun ja Sepänniemen kentän oleva kehitettävä kohde.

Lisäksi kaupungin pitäisi tukea myös rahallisesti rohkeasti omia seuroja perustamaan osakeyhtiöitä rakentamaan kenttiä ja ylläpitämään niitä. Näin on tapahtunut monessa eri kaupungissa ympäri Suomen. Kaupungin rahat eivät riitä yksistään rakentamaan ja ylläpitämään kaikkia liikuntapaikkoja.

Seuraavat vuodet tulevat varmasti olemaan liikuntapaikka-alalla niukat. Korjattavaa ja kehitettävää Lahdesta varmasti löytyy. Kisapuiston jalkapallostadion ja tekojään saaminen maaliin, sekä alueen kehittäminen pitää olla prioriteetti numero yksi.

Lisäksi olisi entistä tärkeämpää Lahden kaupunginkin tehdä liikuntapaikkarakentamis- ja saneeraussuunnitelma seuraavaksi viideksi vuodeksi. Siinä on keskityttävä energian säästöihin ja tehokkaisiin tilojen käyttöön. Tästä esimerkkinä esimerkiksi nykyinen mäkikatsomo, johon olen haaveillut Suomen suurinta ulkokuntosalia. Lisäksi energian kulutuksen seurantaan ja mittaamiseen on kiinnitettävä huomiota. On reagoitava ja tutkittava voimmeko esim. tehdä säästöjä talvisin tekonurmilla täsmänä tehtävillä lämmityksillä tai oikeilla täyteainevalinnoilla. Ne kehittyvät ympäristöystävällisemmiksi ja paremmiksi vuosi vuodelta.

Seurojen ja yhdistysten lisäksi myös tavalliset ihmiset on huomioitava helposti saavutettavilla ja turvallisilla, siisteillä ja toimivilla lähiliikuntapaikoilla.

Heikomman puolella oleva optimisti

Sirkku Hildén on sote-asioiden suvereeni osaaja, mutta myös paljon muuta: joustava kehittäjä, kotiseudun väkevä puolustaja sekä laulava popkorniahmatti. Mitkä ovat sinulle tärkeimmät asiat politiikan...

Turvallisen Suomen tekijä

Kansanedustaja Mika Kari kertoo, että me kaikki kohtaamme elämässämme tilanteita, joista emme selviä yksin. Siksi hänestä on tärkeää rakentaa yhdessä kaikille turvallista Suomea. Olkoon...

Tutustu ehdokkaisiin

Mika Kari

Hyvä Päijät-Häme

Lue lisää

Sirkku Hildén

45-vuotias terveydenhoitaja Lahdesta

Lue lisää