Liikunnan edistäminen Lahdessa

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina. Maineen ovat tuoneet ennen kaikkea isot talviurheilutapahtumat useine maailmanmestaruuskisoineen pohjoismaisissa hiihtolajeissa.

Mainetta ovat tuoneet tietenkin myös Salppurin kisat, jotka WC -statuksineen ovat levinneet mediassa rajojemme ulkopuolellekin. Toki monet muutkin talviurheilutapahtumat kuten Finlandia-hiihto ovat näkyneet laajasti ainakin kotimaisessa mediassa.

Toki Lahdessa on myös paljon muutakin mainetta tuonutta, kuten monet joukkueurheilumenestykset. Aikanaan näitä on ollut pesäpallon (Lahden Mailaveikot), runsaasti jalkapallon (Kyykkä, FC-Lahti), aikanaan myös lentopallon ja edelleen koripallon (Lahden Namika, Lahti Basket) tahoilla. Toki monet muutkin lajit, kuten yleisurheilu ja uinti, ovat olleet ja ovat näkyvyyttä tuovia.

Monesti on tuntunut ja tuntuu siltä, että tavallisten kuntalaisten liikuntaedellytysten vaaliminen onkin jäänyt taka-alalle. Tavallisten kuntalaisten liikuntapaikkojen kehittämiseen ja toiminnan tukemiseen rahat eivät ole enää riittäneetkään. Toki paljon hyvääkin on syntynyt kuten esim. ehdokaskollega Haaraoja omassa kolumnissaan ansiokkaasti kirjoittaa.

Toinen ehdokaskollega, valtuutettu ja liikunta-ja kulttuurilautakunnan pj. Marju Markkanen nostaa julkisessa sanassa esiin suunnitelmallisuuden lisäämisen tärkeyden liikuntapaikkojen ylläpidossa ja kehittämisessä. Siinä ollaan varsin ytimessä! Oikein yliopistossa liikuntasuunnittelua opiskelleena, Jyväskylässä kaupungin liikuntasuunnittelijana toimineena, sitä seuranneena ja vuosia Pajulahden liikunnanohjaajaopiskelijoille opettaneena voi yhtyä näkemykseen, että tarvetta sellaiseen Lahdessa on.

Monesti on tuntunut ja tuntuu siltä, että tavallisten kuntalaisten liikuntaedellytysten vaaliminen onkin jäänyt taka-alalle

Onhan niitä suunnitelmiakin laadittu, ainakin yksittäisten kohteiden osalta ja laajemminkin, jos Kisapuiston stadionrakennuksenkin suunnitteluun on käytetty jo nyt yli miljoona euroa ja toisaalla konsultilta ostettu Sport Hub 2030:kin maksoi useita kymppitonneja.

Kaupunginvaltuustohan päätti taannoin, että koko Kisapuistosta laaditaan kokonaissuunnitelma, johon sisältyy jalkapallostadionrakennus Spatium Oy:n valmistelun pohjalta sekä iso tekojäärata. Toivottavasti suunnittelu tapahtuu paikallisella asiantuntemuksella ja eri käyttäjäryhmät riittävästi huomioiden.

Olen toiminut pelaajana ja vapaaehtoistyöntekijänä muutaman vuosikymmenen Kisapuiston pohjoisosassa, missä Lahden Tennis- ja Squaskeskus Oy on pitänyt 40 vuotta menestyksellä mailapelihallia. Se on oivallinen esimerkki siitä, miten julkinen ja yksityinen yhteistuumin voivat luoda ja ylläpitää liikuntaolosuhteita.

Kaupungin vuokramaalle ja aikanaan kaupungin takaamin lainoin (maksettu takaisin jo vuosikymmeniä sitten!) syntyi mailapelihalli, jota on myöhemmin laajennettu. Hiljattain Kispi Areenaksi nimetyssä hallissa voi pelata tennistä neljällä laadukkaalla kentällä, sulkapalloa viidellä kentällä, squashia viidellä kentällä, pöytätennistä yhdellä sekä myös kuntoilla hallin tiloissa olevalla kuntosalilla KispiGymillä, jonka osakas olen.

Halliyhtiö rakensi kenttätarpeen tyydyttämiseksi toisen hallin Janus Areenan Heinlammintielle, koska kenttälaajennus Kisapuistossa ei onnistunut. Samoin halliyhtiö teki kaksi vuotta sitten kaksi padelkenttää Kisapuiston tenniskenttien viereen. Kun kaupungin omistamat  kuusi mainiota massatenniskenttää, jotka Lahden Verkkopalloseura sopimuspohjaisesti hoitaa, lasketaan mukaan, voi Kahvila Kispistä tai netin kautta varata 27:ää eri mailapelikenttää.

Nyt on saatu lukea ja kuulla, että liikuntapaikkarintamalla tai ainakin padel-sellaisella tapahtuu paljon. Hienolta kuulostaa suunnitelmat Salpauselkä Parkista, jonka pitäisi rakentua Kärpäsenmäen kupeeseen. Siihen on tulossa muun muassa runsaasti padelkenttiä kahdessa vaiheessa.

Spatium Oy remontoi Energiahallin lähellä hallitilaa, johon yrittäjät laittavat useita padelkenttiä. Lisäksi Askon alueelle on suunniteltu usean sisä- sekä ulkopadelkentän keskusta. Kun lasketaan yhteen olemassa olevat ja suunnitellut kentät toteutuessaan, on Lahden alueella kohta yli 30 sisäpadelkenttää. Saattaa riittää!

Jos kaupungin suunniteltu peruspanos ja yksityinen intressi saataisiin yhtymään mielekkäästi, saattaisi Lahti jatkossa olla edelleen urheilumaineinen kaupunki ulkopaikkakuntalaisille, mutta myös monipuolinen ja käyttäjäystävällinen liikuntakaupunki lahtelaisille sekä turisteillekin.

Heikomman puolella oleva optimisti

Sirkku Hildén on sote-asioiden suvereeni osaaja, mutta myös paljon muuta: joustava kehittäjä, kotiseudun väkevä puolustaja sekä laulava popkorniahmatti. Mitkä ovat sinulle tärkeimmät asiat politiikan...

Turvallisen Suomen tekijä

Kansanedustaja Mika Kari kertoo, että me kaikki kohtaamme elämässämme tilanteita, joista emme selviä yksin. Siksi hänestä on tärkeää rakentaa yhdessä kaikille turvallista Suomea. Olkoon...